Oon todennu, että tänne kirjottaminen on välillä vaikeeta paristakin syystä:
1. mulle ei pahemmin tapahdu mitään erikoista näinä päivinä
2. Kerron kuulumiset, jokatapauksessa kaikille tutuille.
3. www.source-vintage.com on paras!

Aikaa ja unelmia.

Täällä sataa ja on viileetä. Kevät on juuri saapunut Skotlantiin ja parin päivän aikana ihmiset jo henkäilivät ilosta, kun luulivat että kesä on siinä ihan nurkan takana. Mutta Glasgow yllättää aina. Heinäkuu oli lämpimämpi kuin huhtikuu.

Sää on täällä aika ennalta arvattava, mutta niin on myös kulttuurikin. Huomasin vähän aikaa sitten että Skoteilla on aika neutraali kulttuuri. Tai siis kaikki perus jutut tiesinkin jo kun tulin tänne. On kilttejä ja on haggista ja on sadetta ja on aksenttia ja on alkoholia. Mutta sen lisäks en oo löytäny melkeen mitään muuta paitsi erittäin epätreveellisen ruokakulttuurin. Täällähän siis friteerataan pizzaa ja mars patukoita.
Skotlanti on yllättävän multikulttuurinen ja itse skotit ei tuputa omia uskomuksiaan kaikille. Jos vertaa vaikka suomeen. Jos turisti astuu jalallaan sinne, niin heti ollaan tunkemassa suuhun salmiakkia ja karjalanpiirakkaa. Seuraavaksi viedään saunaan ja sitten se työnnetään avantoon.
Meillä on niin suuri kansallisylpeys verrattuna muuhun maailmaan.
....

Kyllä nautin täällä Skoteissa olosta, mutta samaan aikaan sydän vielä palaa jonnekkin muualle. Tiedän että haluun ens vuonna päästä opiskelemaan. Se on varmaa. Nyt on sen aika. Mieleen on tullut uusia visioita siitä mitä voisi opiskella ja missä.
Mutta ennen sitä, mulla on vuosi vapaata aikaa, ilman mitään sidoksia. Ja mielestäni en oo vieläkään saanu ideaa, lähteä hieman kauemmas. Jos vain nyt saisin koko-aikasen työpaikan. Niin voisin täällä kesän asustaa ja kerätä rahaa. Sitten elo-syyskuussa voisin laittaa repun selkään ja lähteä talveks Austraaliaan. Sitten ennättäisiki takas pääsykokeisiin huhti-toukokuussa. Se tuntuis aika oikeelta tällä hetkellä, mutta näyttäkööt aika oikeen reitin.

Sellasta täällä tänään,
terkuin Liina

Daphne ja mää ihanassa Kelvin parkissa.

Jee Jee Jee

Aika jännää miten aina kun kaikki tuntuu jotenkin mahdottoman hankalalta ja itkuselta, niin yhtäkkiä jotain hienoa tapahtuu yllätyksellä.
Koulun pääsykokeet ei menny ihan suunnitelman mukaan, mutta se oli hyvä kokemus ja opin paljon. Pitää ehkä kyseenalastaa enemmän omia unelmiaan ja avata silmät uusille vaihtohdoillekkin.

Kokeitten jälkeen mulla on ollu täällä tosi eksyny olo. Kun ei oo mitään tietoa pystynkö jäämään tänne, pitäiskö etsiä suomesta töitä ja mitä ihmettä teen koko ens vuoden...?
Myös asioita hankaloittaa se, että tällähetkellä en todellakaan halua vielä lähteä täälä. On sellanen olo että en oo valmis vielä palaamaan. Ja palaamaan mihin? Perhe on tärkeä ja sitä on mieletön ikävä, mutta se on sitten ainoa asia miksi palata. Ja se on siellä aina vaikka tulisin takaisin vuosien jälkeen.
Päätin että ei, en luovuta. Oon nuori ja mulla on seikkailuhalua. Vaikka mikä olisi niin täällä aijon olla kesän loppuun asti.
Suomeen haluan tulla kyllä käymään heti kun vaan voin.

Tällä viikolla tuo epätoivo ja epätietoisuus alko kääntyä ilon puolelle. Ensiksi sain soiton rekrytointi firmasta jotka etsi suomea puhuvia asiakaspalvelijoita. Joten ens viikolla alotan varmaan jossain firmassa soittelmalla Glasgowsta suomeks suomalaisille. Toinen aivan mahtava asia tapahtu eilen. Sain soiton mun ihan lemppari baarista, että tervetuloa maanantaina koe harjotteluun. Jos se menee hyvin saan työvuoroja pari kolme kertaa viikossa sieltä! Wihiii!

Tänään on pääsiäinen, aurinkoinen päivä ja kaksi ihanan ihanaa pupua saapuu Glasgowhun mua moikkaamaan. Pietari ja Joonas saapuu pian, joten nyt pitää alkaa siivoilemaan ja järkkäämään paikkoja! Tästä tulee hyvä viikonloppu!

Ihanaa pääsiäisviikonloppua teil kaikil!

Käännekohta

Ylihuomenna on mielenkiintonen päivä. Torstai tulee näyttämään aika pitkälti mihin suutaan elämässä meen.
Mulla on koulun pääsykokeet. Oon unelmoinu tosta päivästä josatain 12-vuotiaasta saakka. Se on myös suurimpia syit siihen miks musta tuli Skottifani.
Se päivä on todella suuri asia mulle. Oon treenannu n. puol vuotta kahta monologia, jotka nyt osaan kyllä niin hyvin ulkoa ku voi olla.

Päätin, että kun tänne asti tulen niin ton pääsykokeen teen 150 prosenttisesti.

Äsken kävelin kotiin kaverin luota ja mietin, että en hatkeäkään epäile sitä oonko oikeassa paikassa tällä hetkellä. Itseasiassa en oo epäilly sitä kertaakaan tän kahden kuukauden aikana jollon oon ollu täällä. Glasgow tuntuu oikeelta ja paikalta, jossa todellakin voisin opiskella.

Halua päästä sisälle lisää myös ne kaikki ihmiset joita oon täällä tavannu. Mun ympärille on syntyny  todella tiivis porukka mielettömiä ihmisiä. Pari brasilialaista, sakasalaista ja yksi skotlantilainen mies. Ja tunnen että en halua jättää tätä elämää vielä. Musta tuntuu että mun kuuluu olla täällä paljon kauemmin kun vaan puolivuotta, muuten jotain jää kesken.

Mun elämä täällä tähän asti on ollu todella mieletöntä. Töitä en oo saanu, mutta sitäkin enemmän oon tehny kaikkea luovaa. Oon kuntoillu paljon, alkanu piirtää taas, musisoinu ja harjotellu mun pääsykokeisiin. Uskon että mä todella tarvitsin tän vapaan ajan just nyt ennen torstaita. Se anto mulle paljon voimavaraa, jotta voin antaa todellkin kaikkeni niissä kokeissa.

Joten nyt uskon että minä riitän siellä kokeissa ja päätän että Glasgow ei ole vielä nähnyt tarpeeksi Liinaa.

Jeeeee työhaastatteluuu!

Ihanaa! Nyt alko tapahtua! 

Sain äsken soiton ihanasta vaatekaupasta nimeltään American Apparel!! Sinne on mielettömän vaikea päästä töihin, mutta mä sain työhaastattelun! Ylipätään nyt on niin vaikeaa saada töitä yhtään mistään, joten voitte kuvitella kuinka onnellinen oon! 

Ensi tiistaina sitten yritän hurmata Apparellin porukan oikeen kunnolla! 

Tajusin myös tänään että mun pääsykokeisiin on vaan pari viikkoa aikaa! IIIIIK! nyt alkaa tehotreenit! ...heti siis kun meen pois tästä koneelta.

Tänään illalla on luvassa yhdessä taidekeskuksessa pidettävä tapahtuma, joka liitty jotenkin elokuviin ja johonkin... jännää kattoa mitä tapahtuu! 

Ja huomenna lähden kämppisten kanssa retkelle hieman pohjoisia Highlandseja katsomaan. Me vuokrataan auto ja ajellaan jonnekkin pohjoiseen. Siellä sitten yövytään jossain majatalossa ja sunnuntai illalla huristellaan takasin! Laitan sitten kuvia tänne kun Glasgowssa oon taas!

Nyt Shakespearea lukemahan...

Ihanaa päivää teille sinne!

Matkaa ja sitten elämää.

En ole kirjotellut tänne vähään aikaan. Pahoittelut siitä. Oon koittanut kirjottaa, mutta sitten onkin tuntunut siltä ettei oo mitään mistä kirjottaa.
Mun elämä on asettunut hyvin tänne, mutta epätavallisesti.
En oo vieläkään löytäny töitä, mutta kaikkea muuta oon löytänyt paljon.
Kuten musiikkia, ystäviä ja aikaa.

Mulla on nyt harvinaisen paljon aikaa. Ja aluks siihen oli vaikeaa suhtautua. Oon tyyppi jolla on aina ollut kaikkea; koulua, harrastuksia, töitä jne.. Oon aina menossa ja tulossa. Nyt teen juuri niitä asioita joita haluan. Ja se on hyvä. Tunnen et mun luovuus tulee esille ihan uudella tavalla kun sille antaa tilaa.

Oon siis nukkunut paljon, liikkunut, joogannut, syönyt hyvin, tutustunut, juhlinut, nähnyt paljon, säveltänyt ja kaikista tärkein; oon harjotellut tosissani mun pääsykokeisiin, jotka on vähän alle kuukauden päästä.

Täällä oon tajunnu myös sen, että jos haluan tosissaan sinne kouluun, niin harjottelen pääsykoetehtävät ensimmäistä kertaa elämässäni niin hyvin että paremmin en olis voinut tehdä.
Yritän antaa kaikkeni ja mulla on todella hyvä olo siitä.

Tässä teille Glasgowta:

Katusoittajalla kiltti ja soitti säkkipilliä. Tunsin oleani Glasgowssa.

Lähdettiin uuden ystävän Brasilialaisen Joanan kanssa kiertokävelylle.

Turistit.

Eksyttiin porukasta jo hyvissä ajoin. 

Tie kotiin. 

Lähdin retkelle maaseudulle katsomaan tutun omaa linnaa. Matkalla näin ihan ekat vuoret ja kukkulat. Niin kaunista.

Kevät saapuu ja puut olivat jo kukassa.

Puissa naavaa ja vesi niin kirjasta että näkee pohjaan.

Hei siellä!

Ardkinglas!

Lähdin ytenä päivänä hieman explooraamaan lähinaapuristoa. Löysin puiston joen varresta. Nyt se on mun vakio lenkkeily paikka. 

Varmaan mielettömän kaunis kesäisin ja syksysin.

KEVÄT!

Meidän olohuone!

Kämppis kokkasi meille vuohta! mmm....

Ystävänpäivä saksalaisen Krissin ja brasilialaisten Joanan ja Daphnen kanssa.

Terkuin Liina.

Vilinää, vilskettä, hulinaa, huisketta.

Huh nyt oon ollut Glasgowssa jo melkein kaks viikoa! Ihan uskomatonta miten aika menee niin nopeesti!

Tuossa ajassa oon ehtiny tutustumaan upeisiin ihmisiin, ollut illalliskutsuilla, kävelyillä upeen joen rannalla, nähnyt paljon sadetta, saanut vähän duunia yhestä puhelinfirmasta (se on vaan parin keikan kokonen duuni, eli muutakin tarviin), löytäny kämpän ihanien ihmisten luota, alottanut joogatunnit ja hankkinut kaiken välttämättömän alottaakseni elämäni täällä Glasgowssa!

Nyt keskityn seuraavaks vaan etsimään töitä ja nauttimaan tästä kaupungista! Jonain päivänä haluan tehdä paivän retken, miks ei usemmankin, tuonne pohjoiseen Highlandseille!

Nyt pidän lepopäivää.
Meidän talossa on tapana, että syödään yhdessä. Mun mielestä se on upeaa kun yleensä opiskelija kommuuneissa kaikilla on omat muonat ja jokanen syö vaan niitä. Täällä saa toki myös tehdä itselleen ruokaa, mutta usein jos joku tekee aterian niin siitä riittää kaikille, joten jaamme melkein kaiken. Ja rahasta ei keskustella. Eilen yks poika kokkas, tänään mä tein lihapullia ja makaroonia taas koko porukkalle. Ne jotka ei kokkaa taas siivoaa. Rakastan tällästä elämää, että ollaan hyviä toisille. Annetaan ja otetaan tasapuolisesti, eikä tarvii nipottaa.
Nyt lepään ja huomenna meen tuon duunin koulutukseen. Päätin myös että huomenna alkaa todela tehokas työjahti!!!!